1.12.2016

Kodinhoitohuoneen Toile de Jouy -tapetti



Ystäväni tuli meille eilen kyläilemaan ja kun olimme hetken juoneet teetä ja vaihtaneet kuulumisia, hän kysyi, että pitäisikö talossa tapetoida jotakin. Ja kyllähän tapetoitavaa aina Pömpelistä löytyy :D

Sain siis eilen seinälle kodinhoitohuoneen Toile de Jouy -tapetin. Tapetti on Boråsin A Vintage book -kirjasta. Tapetissa on pohjana kevyen tekstuuripintainen pellavanväri ja pastoraalikuvionti on vaaleaa Bordeauxin punaista.


Tapetin väri on minusta hyvä pari kodinhoitohuoneen vanhan roosan väriselle ulko-ovelle, joka on tapettisenäistä katsottuna vastakkaisella seinällä.

Shakkiruutulattia ja Toile de Jouy -tapetti ovat myös klassinen, ranskalaistyylinen pari. Toile -kuvioidut tapetit ovat aika voimakkaita sisustuselementtejä ja jos väritys on tumma, voi vaikutelma olla aika raskas. Tummanharmaa-vaaleanharmaa ruutulattia raikastaa kokonaisuutta hyvin, ja tapetin rajaaminen vain yhdelle seinälle pitää tilan edelleen mielestäni ihan ilmavan näköisenä.

Olen tänä syksyn tehnyt suunnittelutöitä ranskalainen charmikkaan antiikkisisustuksen parissa ja näyttää siltä, että työssäni saamani inspiraatio ja vaikutelmat näkyvät selvästi myös Pömpelin sisustuksessa. 


Tuskailuni jugend-kaapin värin kanssa on nyt ainakin toistaiseksi päättynyt, vanha keltainen ja ruskea toimivat mielestäni nyt hyvin kokonaisuudessa pieninä kontrastiväreinä. Kodinhoitohuoneen muut seinät ovat valkoista helmiponttipaneelia, ja ilman keltaista rähjäistä kaappia, vaikutelma voisi olla minun makuuni liian kliininen.

Lavuaarikaapin ovi kaipaa vielä maalia (luulen, että maalaan sen valkoisella pellavaöljymaaililla) ja sitten kodinhoitohuone alkaa jo olla valmis. 





SaveSaveSaveSave

26.11.2016

Kylpyhuone valmistautuu jouluun




Pömpelin kylpyhuonekin valmistautuu nyt jouluun. Täällä vietettyjen joulujen yksi kohokohta on ollut aattoillan lämmin palju  ja myös joulusauna on tietysti ohjelmassa. 

Siksi kylpyhuonekin siivotaan, koristellaan ja järjestetään kauniiksi, ja kaikille vieraille varataan puhtaat pyyhkeet.

Olen tämän syksyn aikana maalannut kylpyhuoneen seinähyllyn ja naulakon valkoisiksi pellavaöljymaalilla ja vaihdoin naulakkoon mustien koukkujen tilalle valkoiset posliinikoukut. Koukuissa oli takana tarrakiinnitys, mutta ostin pikaliimaa, ja liimaamalla koukut ovat pysyneet hyvin paikoillaan. 


Suihkun puolelle kiinnitin myös seinään pienen vaaleanharmaan puukaapin, johon shampoot ja pesuaineet saa siististi piiloon.

Pienet vaaleat yksityiskohdat vaikuttavat aika paljon kylpyhuoneen ilmeeseen, hylly ja naulakko olivat aiemmin tummaa puuta, ja nyt valkoisena ne tuovat tilaan valoa ja myös seinän lasimosaiikki näyttää niiden vierellä vaaleammalta.


Olen nikkaroinut sekä hyllyn että naulakon yhdessä isäni kanssa. Hyllyyn tosin minulla oli valmiina kaksi vanhanmallista hyllynkannatinta.

Kylpyhuone on viime ajat ollut aika epäesteettinen kun koko syksyn siellä on kuurattu koirien mutatassuja, ja lasten kuraisia vaatteita ja kenkiä on ollut jatkuvasti kuivumassa lattiat ja naulakot täynnä.

Päätin pintojen kuuraamisen lisäksi nyt ennen joulua tilata kylpyhuoneeseen uusia pyyhkeitä ja muuta kaunistusta ihanasta Putiikki Vanha-Vantosta.

Kylpyhuoneen tämän vuoden jouluasuun kuuluvat vihreät yksinkertaiset kranssit, eripariset antiikkikynttilänjalat ja uudet valkoiset pyyhkeet. 


Ikkunalaudan ihanat ranskalaiset Savon De Menage -mustasaippua ja vinaigrette pitävät kylpyhuoneen ja vieraspyyhkeet puhtaina ja raikkaan tuoksuisina.

 Vanha-Vantossa on tätä ekologista pyykkietiikkaa myynnissä neljää eri tuoksua. Valitsin meille Poudre De Riz -tuoksun, joka on sellainen hyvä puhtaan pyykin tuoksu. Etikka sopii hyvin pyykin lisäksi myös yleispuhdistusaineeksi ja neutraloimaan pahat hajut esimerkiksi vanhoista kaapeista.

Mustasaippua on täysin ekologinen kodin puhdistusaine. Mustasaippualla saa hyvin pestyä esimerkiksi kylpyhuoneen laatat ja vaaleat saumat.

Mustasaippua valmistetaan oliiviöljystä ja sen tuoksu on tosi miellyttävän metsäinen.

Puhtaan ja tuoksuvan kylpyhuoneen kruunaavat vielä hyvälaatuiset puhtaat pyyhkeet. Nämä Nyblom Kollénin puuvillaiset vohvelipyyhkeet ovat juuri sellaisia kestäviä kunnon perinnepyyhkeitä, jotka vaan paranevat käytössä.





Putiikki Vanha-Vanton nettikaupan löydät osoitteesta: 


Ja Vanton tilan joulumarkkinoille kannattaa myös mennä vierailemaan, joulumarkkinat järjestetään ensi viikonloppuna 3.-4.12. Vanton Tilan osoite on Vantontie 68, Raisio

Rauhallista ensimmäistä adventtia kaikille blogin lukijoille!



Postaus on toteutettu yhteistyössä Putiikki Vanha-Vanton kanssa.

SaveSave

24.11.2016

Ripaus kustavilaisuutta keittiössä


Rakentelin eilen aamulla meidän ison tuvanpöydän tilalle vanhemmista kalusteista ruokailuryhmän. Harmaa klaffipöytä on ollut meillä myös edellisessä kodissa ruokapöytänä, mutta kun muutimme Pömpeliin se tuntuikin ihan superpieneltä. Nyt kun olen jo Pömpelin korkeampiin huoneisiin ja isoihin ikkunoihin tottunut, halusin kokeilla uudelleen saisinko koottua pöydästä ja meillä siellä täällä pyörivistä tuoleista keittiöön tunnelmaltaan hieman kustavilaishenkisen kokonaisuuden.

Pöytä on noin 165 cm pitkä ja on kyllä edelleen mielestäni Pömpelin keittiöön hieman lyhyt, mutta pöytä on kuitenkin minusta niin kaunis, että olen tosi iloinen kun sain sen kunniapaikalle meille ruokapöydäksi.


Olen pöydän aikoinaan kunnostanut maalaamalla jalat Allbäckin sumunharmaalla pellavaöljymaalilla ja vahasin pöytälevyn useaan kertaan ensin Allbäckin pellavaöljyvahalla ja myöhemmin vielä mehiläisvahalla.

Kustavilaiset pinnatuolit taitavat olla melkein ainoat meille antiikkikaupasta ostetut huonekalut. Olisi mukavaa jos pöydän ympärillä olisi enemmänkin yksinkertaisia kustavilaisia tuoleja, mutta ne ovat aika kalliita emmekä oikeastaan tarvitse enempää tuoleja. 

Pöydän päädyissä on rokokootyyliset karmituolit, joissa on pellavaverhoilu. Minusta kustavilaisten kalusteiden kanssa  sopii yleensä todella hyvin yhteen hillitty rokokoo pehmentämään kokonaisuutta.

Isoa suvun jouluateriaa varten aion kattaa salin puolelle myös kaksi taittopöytää, jotta koko juhlaväki mahtuu syömään mukavasti. 


En tiedä ehdinkö tapiseeraamaan keittiön pinkopahvitetut seinät ennen joulua, mutta hämärässä kynttilänvalossa seinät kai kelpaavat nyt ilman tapettejakin :)



21.11.2016

Joulukukkia


Pömpelinmäelle on tulossa tänä jouluna entistäkin enemmän juhlaväkeä kun saamme vieraaksemme myös isomummin ja isoukin Kuopiosta.  Tuntuu, että tänä vuonna minulla on myös erityisen paljon innostusta valmistella joulua. 

Minusta on ihanaa suunnitella joulun koristuksia ja herkkuja ja tänä vuonna olen erityisesti miettinyt joulunajan kukkakoristeiden suunnittelua. 

Joulupöydässä olen ajatellut käyttää vaaleita jaloleinikkejä. En ole aiemmin toteuttanut joulupöytään koristeita leikkokukista, mutta nyt olen hyvin innostunut tuomaan juhlapöytään myös kukkia.
Olen myös istuttanut joulua varten erilaisiin kippoihin ja kuppeihin sipulikukkia.




 Kaikilla lajeilla tuntuu kuitenkin olevan erilaiset hyötämisohjeet, joten en ole tällä hetkellä tosiaankaan varma saanko sipuleista kasvamaan mitään. Totta puhuakseni en edes ihan tarkkaan muista mitä sipuleita meille tulikaan Hollannin kukkatukusta.

Olen pitänyt sipuleita ensin viileässä ja pimeässä pari kuukautta, mutta koska sipuleita ei ole esikäsitelty kukinnan aikaistamiseksi, olen ajatellut että nautin näiden sipuli-istutusten ulkonäöstä vaikka kukkavarsia ei alkaisikaan näkyä :)

Lukisin kuitenkin  tosi mielelläni vinkkejä teiltä, joille tämä on jo tuttua puuhaa!


Ostin myös Plantagenista muutaman pienen valkoisen hyasintin, jotka istumme yhdessä tytön kanssa kahvikuppeihin ja sammaleen kanssa saviruukkuihin. Olen hyasintin kukille allerginen, joten heti kun kukat aukeavat, siirrän ne ilahduttamaan sisääntulijoita kuistin puolelle. 


Minulla on myös kuistilla odottamassa lisää sammalta, joita voin käyttää myöhemmin joulun asetelmissa yhdessä kukkien kanssa.




20.11.2016

Kauneudenhoitoa: Vuohelman vuohenmaitotuotteet

Kauneudenhoidon lempipaikkani talossa on alakerran wc:n ison ikkunan äärellä, jossa luonnonvaloa riittää hyvin talvellakin. 

Käytän mahdollisimman paljon myrkyttömiä ja ekologisia ihon- ja hiustenhoitotuotteita, ja arvostan myös kosmetiikassa luonnollisia raaka-aineita ja yrttien omia tehoaineita paljon enemmän kuin teollisia tuotteita.

Minulla ei ole wc:ssä hyllykaupalla kosmetiikkaa, vaan pyrin ostamaan kauneudenhoitotuotteitakin harkiten ja vain tarpeeseen. Melkein kaikki ihonhoitotuotteeni mahtuvat ikkunanlaudan pieneen metallilankakoriin, joten kaappitilaa ei kulu juurikaan emännän purnukoihin:)


Kosmetiikasta tällä käytän tällä hetkellä eniten Vuohelman vuohenmaitotuotteita. Vuohelman ihon- ja hiustenhoitotuotteet valmistetaan käsityönä Kokemäen Kauvatsalla, Lompin tilalla. 




Vuohelman raaka-aineista suurin osa on lähellä tuotettuja. Vuohenmaidon lisäksi Vuohelman raaka-aineita ovat esimerkiksi hunaja, mehiläisvaha, marjajauheet ja kylmäpuristettu pellavaöljy.

Kaikissa kokeilemissani Vuohelman ihon- ja hiustenhoitotuotteissa on myös todella hyvä luonnollinen tuoksu. Minulla on tosi herkkä ja allerginen iho enkä kestä ollenkaan voimakkaita teollisia tuoksuja. 

Vuohelman tuotteet sopivat muutenkin iholleni tosi hyvin, ne eivät sisällä ollenkaan vettä, ja vuohenmaito hoitaa herkkää ihoa, eivätkä esimerkiksi kuorinta-aineet ja saippua kuivata ollenkaan ihoani. 

Käytän Vuohelman tuotteista tällä hetkellä aamuin illoin ihanantuoksuista Kaura ja Pellavamaito -kosteusvoidetta ja tehokosteuttajana Tyrninmaito-kosteusvoidetta. Olen nyt tutustunut myös suloisen näköiseen ja ihanan tuoksuiseen Hamppu & Pellavamaito -koteusvoidepalaan, joka sopii myös iholleni tosi hyvin. En ollut ennen kokeillut kosteusvoidepalaa, mutta se onkin yllättävän kätevä ja riittoisa. 


Hiuksia pesen Vuohelman palashampoilla, tällä hetkellä käytän Laventeli & Kanelimaito -shampoopalaa, ja kuten nimestäkin voi jo päätellä, tällä shampoolla hiukset saavat pehmeyden ja puhtauden lisäksi lempeän tuoksun. 

Aivan erityisesti olen ihastunut Vuohelman sokerikuorintapaloihin, olen aiemmin käyttänyt kuorintavoiteita, joiden kuorivat rakeet ovat paljastuneet luonnolle hyvin haitalliseksi mikromuoviksi,  ja viime vuosina olenkin etsinyt luonnontuotetta, joka kuorisi ihoa yhtä tehokkaasti kuin teolliset tuotteet. Sokerikuorinta on juuri tällainen luonnollinen tuote, joka on makuuni tarpeeksi tehokas ja jättää ihon kuitenkin pehmeän tuntuiseksi.


Meidän perheessä myös lapset käyttävät Vuohelman tuotteita, etenkin pienet huulivoiteet ovat tyttäreni mielestä oikein houkuttelevia. Tyttäreni pitkille hiuksille sopii myös hyvin Vuohelman Pähkinä ja Hunajamaito -hiustenhoitoaine. Lasten ihon- ja hiustenhoidossa pidän erityisen tärkeänä, että kaikki iholle ja hiuksiin tulevat aineet ovat turvallisia luonnontuotteita. 


Näiden tuotteiden lisäksi Vuohelmalla on paljon muitakin ihania luonnollisia ihon- ja hiustenhoitotuotteita. Kannattaa käydä tutustumassa tuotteisiin lisää Vuohelman omilla sivulla:


Sivuilla on myös nettikauppa ja tietoa Vuohelman jälleenmyyjistä.





Postaus toteutettu yhteistyössä Vuohelman kanssa. 


18.11.2016

Château Pömpelin valoisa marraskuu

Vaikka Pömpelinmäki on hiljainen ja harmaa, on sisällä talossa tänä syksynä tuntunut tavallista valoisammalta. Taidehistorian opinnot ja inspiroivat työt ovat pitäneet mieleni innostuneena ja tuntuu, että kodissa on taas entistä enemmän sellaista tunnelmaa, joka tuntuu hyvältä. Ihanat Toile de  Jouy -tapetit odottavat kylläkin edelleen seinille pääsyä, mutta tiedättehän miten niiden odotuskin tuntuu jo itsessään ilahduttavalta.

En ole hankkinut taloon viimeaikoina juuri mitään tavaraa, sisustus on siinä mielessä valmis, että mistään ei varsinaisesti puutu mitään kalusteita ja vanhat rakkaat löytöni ovat löytäneet luontevat paikkansa.

Olen oman kodin sisustuksessa antanut intuitiolle, innostukselle ja ihastumiselle vallan, koti on yhdistelmä asioita, jotka tuntuvat hyviltä ja ilostuttavat mieltä. 

Kesällä työreissulta ostamani vanha iso kehys löysi heti paikkansa salin päätyseinältä. Olen joskus ennenkin kirjoittanut siitä, että kun suunnittelin ja taloa ja sen sisustusta, en etukäteen ajatellut ollenkaan, että sisustukseen tulisi tällaisia hieman hienostelevia ranskalaisia piirteitä. Pömpeli kun jo talon nimenä on suunnilleen vastakohta kaikelle hienostuneelle :D



Pömpelissä ei joulua aleta viettämään vielä marraskuussa, mutta vihreät kranssit, koristevalot ja kynttilät on jo aseteltu näkösälle. 

Ostin eilen myös muutaman punaisen kanelintuoksuisen tuoksukynttilän, nämä pienet iloiset tuikut tuovat iloa nyt ympäri taloa. 


Maalasin myös vähän aikaa sitten eteisen naulakon. Tein naulakon vanhasta ovettomasta talonpoikaiskaapista, jonka hyllyt olivat osittainen lahonneet.  Kaapin maalit oli joku edellisistä omistajista myös poistanut, ja kaappi sai meilläkin muutaman vuoden odotella ennen kuin löysin kaappiin sopivan värin. Annie Sloan Duck egg blue on juuri sopivan iloinen ja pehmeä sävy, ja koko eteinen muuttuikin uuden värin myötä heti paljon valoisammaksi. 


Eteisen lisäksi maalipensselillä on ollut käyttöä kylpyhuoneessa, sinne olen tehnyt myös valoisampaa ja klassisempaa ilmettä. Kunhan saan siellä vielä muutaman pyyhekoukun paikoilleen, niin saatte pian nähdä kuvia myös kylpyhuoneen puolelta.

Valoisaa ja iloista viikonloppua!

2.11.2016

Yläkerta lumisena aamuna


Ulkona sataa hiljalleen lunta ja sisällä on rauhallisen hämärää. Yläkerrassa on vinot katot ja kalusteina vanhoja mööpeleitä, joita olen pikkuhiljaa kunnostanut. 

Yläkerran rakennus on jo melkein valmis, ainoastaan porrashuoneen seinän kattolista puuttuu. Muut listat löysin edullisesti käytettyinä, mutta vinon katon takia porrashuoneen puolelle tarvitaan vähän massiivisempi kattolista, jotta laskuvara saadaan piiloon.




Pienen vierashuoneen seinään teki isäni tällä viikolla kauniin vaakapaneloinnin leveästä paneelista. Käytettynä löytynyt kapea holkkalista sopi juuri passelisti vinon katon ja seinän kulmaan. 

Laverille etsin vielä lämpimät liinavaatteet ja täkit joulunajan vieraille, ja sitten tämäkin huone on valmis talven tuloon.


25.10.2016

Jugendkaappi ja second hand -juhlamekko


Kodinhoitohuoneen jugenkaappi on saatu vähän aikaa sitten seinälle ja viime viikolla isäni kävi asentamassa myös mustan posliinipistorasian paikoilleen. Kodinhoitohuoneen kaappiseinältä puuttuu vielä maali alakaapin ovesta ja toile de jouy -tapettikin odottaa vielä rullalla mallipalaa lukuunottamatta.

Kaapin ränsistyneeseen keltaiseen maaliin minulla on hieman ristiriitainen suhde. Yleensä tiedän heti pitääkö vanha esine maalata tai pinta jotenkin muuten käsitellä vai haluanko antaa sen olla sellainen kuin on. Nyt en kuitenkaan ole ihan varma. Tämä kaapin nykyinen väri on jo itsessään vanha ja se on tyypillinen lempeä uusklassisimin keltainen, jolla tummanpuhuvia jugendkalusteita on myöhemmin uudistettu. Väri sopii myös minusta kauniisti kaappiin eikä sen sävy ole myöskään mitenkään erityisen epäsopiva Pömpelin muihin väreihin.  

Toisaalta keltainen maalipinta yhdessä ovien ruskean lasin kanssa on jo aika tuhti kokonaisuus, ja yhtenä vaihtoehtona olenkin miettinyt lasien käsittelemistä eri sävyisiksi. 

Ja koska pidän paljon maalaamisesta ja värien sommittelusta, minua houkuttelisi tietysti myös valita kaappiin jokin  ihan uusi kaunis sävy.

Toistaiseksi kaappi on siis saanut olla keltaisena ja annan ajan kulua, josko sitten joku päivä tiedänkin varmasti mitä sen kanssa haluan tehdä.

Mielelläni lukisin teidän ajatuksianne siitä pidetäänkö kaappi keltaisena vai ei :)


Henkarissa roikkuvan Noa Noan mekon ostin juuri nettikirppikseltä.  Meillä on aina lokakuun lopulta loppiaiseen asti kunnon juhlakausi kun juhlapyhien lisäksi meidän perheessä on tänä aikana kolmet synttärit ja lisäksi vielä useammat lähisukulaisten juhlapäivät.

Juhlavaatteiden kulutus on siis nyt loppuvuoden ajan suurta ja minusta on hauskaa käyttää hieman aikaa siihen, että etsin käytettynä ihania laadukkaita juhlavaatteita, joita voi hyvin käyttää vuodesta toiseen.

Noan Noan vaatteet ovat siitä ihmeellisiä, että suunnilleen vaate kuin vaate istuu mitoitukseltaan ja värisävyiltään minulle tosi hyvin. Ei siis tarvita sovitusta vaan näitä voin hyvin ostella netin kautta. 

Olen huomannut, että saan paljon enemmän iloa kirppiksiltä tehdyistä vaateostoksista kuin kalliimmalla kaupasta uutena ostetuista. Kyllä se vaan lämmittää mieltä kun löytyy juuri se itselle täydellinen mekko muutaman roposen hintaan :)



20.10.2016

Olkikate ja iloinen pakkasaamu

Tänä aamuna kävin hakemassa koirien ja tyttären kanssa pihalta puita hellaan ja peittämässä verkolla jälkikompostointikasan (jäinen komposti on koirien herkkua). Pakkasaamu pihassa oli niin kaunis, että piti käydä sisältä hakemassa kamera. Näistä kuvista jo huomaa, että pienet hedelmäpuut ovat kasvaneet hyvin kesänaikana pituutta, eikä piha ole enää läheskään niin tyhjännäköinen kuin vielä keväällä.



Tukholman perinnepuutarhoissa näin monessa kohdassa olkikatteen käyttöä. Olkikate on minusta kaunis ja sopii hyvin perinteiseen pihaan ekologisuutensa ja ulkonäkönsä puolesta. Olki myös parantaa maatuessaan meidän kovan metsänpohjan maaperää.


Ostin meidän pihaan ison peräkärryllisen vanhaa olkea lähiseudun hevostallilta. Kärryllinen tiiviisti pakattua olkea maksoin pari kymppiä, eli olki on myös varsin edullinen kate verrattuna kaupan säkeissä myytäviin katteisiin. 

Olen tehnyt pihaan nyt muutaman kasvimaanpohjan ensi kevättä varten. Uusille kasvimaille olen levittänyt olkikatteen alle myös meidän omaa kompostia. Pikkuhiljaa tämä ekologinen puutarhanhoito ja kotitarveviljely tässä edistyy :)


Ylijääneen oljen aion käyttää ruusujen talvisuojaukseen. Meillä on muuten vielä kukkasipulit istuttamatta, eli tälle syksylle on vielä jotakin hommaa pihassa jäljellä.

Tuntuu hyvältä valmistella omaa puutarhaa talviunille, ensi keväänä sitten taas työt ja kasvu jatkuvat.




18.10.2016

Ajatuksia Konmarista ja kodinhoidosta


Tämän syksyn pieneen elämänmuutokseeni, jossa pyrin keskittymään entistä enemmän kotielämään, perheeseeni ja omaankin hyvinvointiini, on liittynyt kiinteästi myös kodin järjestely siistiksi ja toimivaksi sekä kulutustottumuksieni ja rahankäyttöni miettiminen uudella tavalla.

Apunani minulla on ollut japanilaisen ammattijärjestäjän Marie Kondon kirjoittama opaskirja KonMari - Siivouksen elämänmullistava taika.



Konmarin kodinhoitomenetelmä, jossa koti järjestetään kerralla täydellisesti ja pysyvästi kuntoon, sopii minulle luontevasti, koska olen oikeastaan aina ollut kodinraivauksen ystävä ja tykännyt lajitella  tavaroita. Tavarasta luopuminen on minulle ollut aina helppoa ja jotkut ystäväni ovatkin ihmetelleet, että mihin olen tarvinnut Konmarin oppeja kun olen muutenkin jo aika säännöllisesti heittänyt Pömpelistä pihalle turhaksi käynyttä tavaraa. 

Minulle Konmari on kuitenkin tuonut kodinjärjestämiseen lisää inspiraatiota ja järjestelmällisyyttä, ja olen löytänyt Konmarista hyviä ajatuksia, jotka ovat auttaneet minua luopumaan turhasta tavarasta ja muuttamaan kulutustottumuksiani.

Marie Kondo kirjoittaa esimerkiksi useaan kertaan siitä, miten tavarasta luopuminen on iloinen ja hyvä asia, eikä siitä pidä tuntea syyllisyyttä, vaikka tavara olisikin jäänyt itsellä käyttämättä tai sen olisi ostanut joskus kalliilla. Tavaran tarkoitus kun on tuoda meille iloa, ja velvollisuuden takia säilöttävä tavara ei sitä missään nimessä tuo. On siis vain oikein päästää tavara jatkamaan matkaansa, jolloin se voi olla iloksi ja hyödyksi jollekin toiselle.

Kirja on auttanut minua myös entistä tarkemmin keskittymään tavara- ja vaatehankinnoissani juuri sellaisiin tuotteisiin, jotka ovat meille todella hyödyllisiä ja joista aidosti saa iloa. 
Itse olen esimerkiksi saanut aina paljon enemmän iloa vaatteista, jotka olen löytänyt kirppiksiltä. Konmari auttoi minua ymmärtämään tämän selkeämmin ja olenkin nyt keskittynyt tekemään kaikki vaatehankintani Uffesta ja nettikirppiksiltä. Olen myös aina pitänyt tärkeänä vaatteiden hyvää laatua ja kauneutta, joten olen nyt etsinyt nettikirppiksiltä nimenomaan vain tiettyjä minulle mieluisia ja mitoitukseltaan hyvin sopiva vaatemerkkejä.

Konmari on kirjoitettu alunperin japaniksi japanilaisille lukijoille, ja kirja heijasteleekin vahvasti japanilaista nykyelämäntapaa ja myös japanilaista henkisyyttä.
Itseäni puheet esineiden aurasta tai energioista eivät kiinnosta, mutta Konmarin opissa ne eivät mielestäni ole mitenkään pääosassa, joten pystyin helposti omaksumaan kirjan ydinsisällön vaikka en esineiden auroihin uskokaan.

Kirjassa välittyy myös selkeästi kuva sekä Marie Kondon omasta kodista että hänen asiakkaidensa tyypillisistä kodeista. Japanilainen koti on pieni, ahdas ja täynnä tavaraa. Japanilaisessa kodissa keittiö ei ole samalla tavoin kotielämän keskiössä kuten meillä suomalaisilla. Toisaalta japanilaiset ovat kovia kuluttamaan kuten mekin ja maailman toisella laidalla painiskellaan aivan samoin liiallisen kuluttamisen ja turhan tavaran kanssa. 

Jotkut Konmarin opetuksista tuntuivat aluksi omituisilta, ja täytyy myös todeta, ettei suomalainen käännös ole mikään kirjallisuuden merkkiteos, mutta kun pääsin kirjassa pidemmälle, alkoivat Kondon ajatukset välittyä selkeämmin ja kirjan sisältö tuntua hyvinkin merkitykselliseltä.

 Marie Kondo kirjoittaa esimerkiksi sanovansa esineille tiettyjä lauseita ja minulle nämä  lauseet nousivat symbolisella tasolla merkityksellisiksi, koska ne kiteyttävät mielestäni kirkkaasti sen miten esineisiin, niiden hankintaan ja niistä luopumiseen tulisi suhtautua. 

Kaikkea kirjassa neuvottua en kuitenkaan ole ottanut käyttöön omassa huushollissani. Konmarissa esimerkiksi opetetaan asettelemaan tavarat pinoamisen sijasta pääasiassa vierekkäin. Itse en kokenut tätä tapaa itselleni luontevana, ja koska minulla on aiemman vaatekaupassa työskentelyn takia hyvä rutiini vaatteiden siististä viikkaamisesta, en ole kokenut tarpeelliseksi ryhtyä pystyviikkaamaan vaatteitamme vieretysten  Kondon ohjeiden mukaisesti. Toisaalta suurinosa Konmarin vaatesäilytykseen liittyvistä ohjeista oli minulle jo aiemmin tuttuja ja meillä käytössä. Esimerkiksi  venyvien vaatteiden säilytys löyhästi siten, että kangas ei veny ja vaatteiden sijoittelu raskaimmasta kevyempään ja tummasta vaaleaan ovat minulle tuttuja aiempien vaatekaupan esillepano- ja somistustöideni takia. 

Koska käytän mielelläni sosiaalista mediaa, olen tietysti liittynyt moniin Facebookin Konmari-ryhmiin ja lisäksi olen lukenut aiheesta monia blogipostauksia ja kirja-arvosteluja. Näyttää siltä, että osa konmarittajista ottaa homman todellakin tosimielellä ja ehkä minun mittapuuni mukaan ilmiöön liittyy myös hieman lahkolaisia piirteitä. Koska olin seurannut konmarittajien keskustelua jo ennen kirjan lukemista, suorastaan yllätyin kirjaa lukiessani siitä kuinka maanläheinen ja yksinkertainen Marie Kondon oppi kirjan perusteella olikin. Nettikeskusteluista olin ymmärtänyt, että kirja olisi täynnä monimutkaisia ja asiaan vihkiytymättömille täysin käsittämättömiä elämänsalaisuuksia.



Kuten jo yllä ilmeni, itse en noudata Konmari-menetelmää täydellisesti, mielestäni omassa elämässä ja elämäntavassa on tärkeää löytää juuri itselleen ja omalle kodilleen sopivia käytäntöjä. Varmasti osalle ihmisistä Konmari on juuri se sopiva juttu ja minäkin olen saanut paljon Konmarista iloa ja inspiraatiota, mutta en silti koe tarpeellisena heittää romukoppaan aiemmin hyvintoimineita käytäntöjäni uuden opin tieltä.

Ja vaikka monissa Konmariin liittyvissä keskusteluissa tärkeimmiksi asioiksi tuntuvat nousevan juuri vaatteiden pystyviikkaaminen ja Kondon neuvoma järjestys sille missä vaiheessa mitäkin esineryhmää pitäisi alkaa järjestellä, itse koen kuitenkin Konmarin keskeisimmän viestin olevan filosofisempi. Konmarin opit edistävät mielestäni erittäin hyvin elämäntapaa, jossa koti on ilmava ja viihtyisä,  kulutus vähenee ja ihminen ei enää täytä kotiaan turhalla materialla. 

Suosittelen ilman muuta kirjan lukemista kaikille kodin järjestämisestä kiinnostuneille, mielestäni Konmari on ensimmäinen kodinjärjestelyopas, jonka menetelmä on todellakin tehokas, koska Konmari muuttaa ajatustapaa eikä keskity pelkästään luomaan ulkokohtaisia sääntöjä ja vaatimuksia. 

Marie Kondolta ilmestyy tänä syksynä uusi kirja, Iloa säkenöivä järjestys, ja odotankin kirjaa jo suurella innolla.